Päänsärky on osa jokaisen ihmisen jokapäiväistä elämää. Ei ole olemassa yhtä päänsärkytyyppiä. Vaikka oireet (päänsärky) ovat samat, jokainen päänsärky on erilainen. Päänsärkyä voidaan kutsua moneksi, kuten migreeniksi, krooniseksi päivittäiseksi päänsäryksi, klusteripäänsäryksi, jännityspäänsäryksi, stressipäänsäryksi, kasvopäänsäryksi ja synkäksi päänsäryksi. Stressipäänsärky saa alkunsa niskan takaosasta.
Kiputekijä
Kipu saa alkunsa sivussa olevista jänteistä ja jatkuu niskan takaosaan. Tämä päänsärky on tavallisinta henkilöillä, jotka työskentelevät liian kovaa tai ajavat pitkiä matkoja. Nämä päänsäryt voivat johtua myös työstressistä. Nämä päänsäryt voivat johtua myös verenpaineen äkillisestä noususta. Nämä päänsäryt johtuvat maksan ongelmista. Maksan häiriötön toiminta voi häiriintyä emotionaalisen ja henkisen stressin vuoksi.
Jännityspäänsärky tunnetaan myös nimellä päänsärky. Niihin sairastuu yli kolmannes aikuisista. Päänsärylle on ominaista pään molemmin puolin tuntuva kipu. Voit tuntea kiristävää tunnetta otsassa tai niskan takaosassa. Vaikka ne eivät yleensä aiheuta heikkoutta, ne voivat aiheuttaa kärsijälle voimakasta kipua ja haittaa.
Stressi Päänsärky
Vaikka stressipäänsärky ei ole krooninen tila, se voi esiintyä usein. Seuraavaksi lääkärin on määritettävä, liittyykö päänsärky migreeniin vai stressiin. Lääkäri pystyy yleensä diagnosoimaan, liittyykö päänsärky stressiin vai ei, tutkimalla potilasta ja kuvaamalla kipua. Jännityspäänsärky voidaan diagnosoida ilman kehittyneitä lääketieteellisiä toimenpiteitä, kuten magneettikuvauksia, verikokeita, röntgenkuvia ja niin edelleen. Myös päänsäryn hoito on yksinkertaista.
Jos kipu ei ole voimakasta, voit kokeilla reseptivapaita kipulääkkeitä. Muista lukea etiketti ja tarkistaa viimeiset käyttöpäivät mahdollisten sivuvaikutusten varalta. On tärkeää noudattaa etiketissä olevia ohjeita.
